Peltopäivässä keskityttiin tulevaisuuden haasteisiin

Räpin koetilalla 22.8. järjestetty peltopäivä keräsi yli 80 viljelijää ja muuta viljelyn kehityksestä ja kehittymisestä kiinnostunutta kuulijaa perehtymään koetilan ajankohtaiseen toimintaan. Päivän läpileikkaavana teemana oli tulevaisuus ja kasvinviljelyn keinot sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. 

Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola kertoi, millaisia toimenpiteitä voi tehdä, jotta vedenhallinta pelloilla saataisiin paremmaksi. 

”Tulevaisuudessa niukkuus vedestä tulee yhä lisääntymään, sillä talvet lyhenevät ja hellepäivien määrä lisääntyy. Viime vuosina alkukesät ovat olleet tilastollisesti kuivempia sadeveden suhteen, joten ollaan yhä enemmän sen veden varassa, joka pellolla jo talvikauden aikana on. Vesi on siis rajoittava tekijä kasvukaudella”, Jaakkola kertoo.

Jaakkola kertoi, että kun pitkällä aikavälillä tehdään toimenpiteitä peltomaan rakenteen parantamiseksi ja veden pidättämiseksi pellossa talven jäljiltä voidaan saavuttaa merkittäviä lisävesimääriä. Peltomaan vedenpidätyskykyyn voi vaikuttaa lisäämällä huokosta tai orgaanista ainetta. Myös multavuutta voi kehittää esim. käyttämällä lantaa. Rakenteeseen voi vaikuttaa positiivisesti myös kerääjäkasveilla ja nurmilla. Pintamaan kosteuteen voidaan vaikuttaa optimoimalla viljelytoimenpiteet kuten muokkaus.

Apetitin tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki esitteli, millaisia tulevaisuuden oloihin sopeutuvia viljelykasveja Räpillä on koeviljelyssä. Koetilalta löytyy mm. Suomen suurin kikhernepelto. Apetitilla kikhernettä on ollut koeviljelyssä vuodesta 2018 alkaen ruutukokeissa ja nyt myös jo kolmatta vuotta peräkkäin koeviljelyä on peltomittakaavassa.

”Viime vuoden pellolla savikka ja mustakoiso olivat iso ongelma, mutta tänä vuonna rikkakasvit on saatu hallintaan palkokasveille soveltuvilla kasvinsuojeluaineilla, joille haettiin koetoimintalupa käyttöön kikherneellä. Kikherneelle kuivuus ei ole ongelma vahvan ja syvän juuriston ansiosta, mutta loppukesän poikkeuksellinen märkyys ja viileys on tänä kesänä aiheuttanut sen, että suuri osa kukista varisee ilman että niistä alkaa kehittyä palkoa”, Huhdanmäki kertoo.

Apetilla kikherne puidaan ja pakastetaan tuoreena, mitä muualla Euroopassa ei toistaiseksi ole tehty teollisessa mittakaavassa. Kikherneen viljelyssä haasteena on ollut puinti ja sitä Apetitilla onkin pyritty kehittämään. 

Räpin koeruuduistakin löytyy erilaisia kikhernelajikkeita sekä linssiä, pensaspapua ja tietysti erilaisia hernelajikkeita. Hernelajikkeista etsitään jatkuvasti tulevaisuuden olosuhteisiin sopivia lajikkeita, jotka täyttävät myös Apetitin laatuvaatimukset väriin, makeuteen ja kokoon liittyen. 

Räpin koetilalla on päästy yhteistyössä Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Farmdroid-peltorobotilla pinaatin kylvöön ja haraukseen. Kesän muiden testien aikataulut ja kostea loppukesä aiheuttivat sen, että harausnäytöksen sijaan peltopäivässä seurattiin, kun robotti kylvi pinaattia.

”Kylvö tapahtuu paikkatiedon perusteella. Robotti pitää ensin kierrättää pellon kulmapisteissä, jotta se voi luoda tarkat ajolinjat lohkolle. Se on oma hommansa, mutta tarvitaan vain kerran. kertoo Työtehoseuran Reetta Palva.

Robotista olisi kuitenkin merkittävästi hyötyä etenkin pinaatin haraamisessa, joka on käsityönä tehtynä työllistävää. Robotti haraa sekä rivivälit että taimivälit. Torjunta-aineiden vähenemisen vuoksi pinaatilta on jäänyt pois torjunta-aineita, minkä vuoksi Räpillä on etsitty erilaisia rikkakasvien hallintakeinoja pinaatille.  

Tanskalaisvalmisteinen Farmdroid-robotti toimii aurinkoenergialla. Se etenee tehtävästä riippuen eri nopeuksilla kuitenkin korkeintaan 1 kilometriä tunnissa. Robotilla on testattu jo sokerijuurikkaan ja rapsin kylvöä.

Räpin peltopäivän järjestivät yhdessä Apetit Ruoka Oy, Perunantutkimuslaitos, Pyhäjärvi-instituutti, Työtehoseura, Luonnonvarakeskus ja Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus.