Hyvinvointia ruoasta
Syömisessä hyvinvointi yhdistyy usein kasvisten ja vihannesten runsaaseen käyttöön sekä hyviin rasvoihin. Apetitin kasvipohjaiset tuotteet vastaavat erinomaisesti hyvinvointia tukevaan syömiseen: pääosin kasvis- ja kalapohjaiset tuotteet sekä kasviöljyt mahdollistavat kestäviä ja hyvinvointia lisääviä ruokailutottumuksia.
Apetitin tuotepolitiikan keskeisiä elementtejä ovat raaka-aineiden ja tuotteiden kotimainen alkuperä, tuotteiden ravitsemukselliset tavoitteet, vastuullisen hankinnan periaatteet, tuotetietojen oikeellisuus sekä kierrätettävät pakkausratkaisut.
Tuotekehityksessä tuotteita suunnitellaan maku edellä ja ravitsemussuositusten mukaisesti. Apetit pyrkii ruokatuotteissaan käyttämään jodioitua suolaa, tähtää korkeisiin kuitu- ja proteiinipitoisuuksiin sekä suosii hyviä rasvoja rypsi- ja rapsiöljyä käyttämällä. Apetitin valmistamat rypsi- ja rapsiöljyt sisältävät paljon ihmiselle välttämättömiä Omega-3 -rasvahappoja. Ravintoarvojen laskennassa lähteenä käytetään yleisesti hyväksyttyjä tietokantoja (Fineli) sekä tarpeen mukaan laboratoriomittauksia.
Kestävää terveyttä ruoasta – Kansalliset ravitsemussuositukset
Sydänmerkki on hyvä valinta
Kasvisruoka on hyvää terveydelle ja ympäristölle
Suomalaisten ravitsemussuositusten lähtökohtana on suomalaisten terveys ja kansallinen ruokakulttuuri
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa esitetyt luvut kuvaavat tärkeimpien ravintoaineiden kuten rasvojen, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltavaa saantia. Koska ravintoaineiden yksilöllinen vaihtelu voi olla huomattava, on suositusluvut laskettu keskimääräisen tarpeen ja sen hajonnan perusteella niin suureksi, että se vastaa koko terveen, kohtalaisesti liikkuvan väestön tarvetta. Ravintoainesuositukset edustavat suositeltavaa saantia pitkähköllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana.
Suositukset soveltuvat kuitenkin myös sellaisenaan tyypin 2 diabetesta sairastaville tai henkilöille, joilla verenpaine tai veren rasva-arvot ovat koholla. Suositukset on tarkoitettu käytettäviksi joukkoruokailun suunnitteluun sekä ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistona. Niitä voi käyttää myös ohjeellisesti arvioitaessa esimerkiksi tutkimuksissa tai joukkoruokailussa ryhmien ja joukkojen ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia. Ne soveltuvat vain varauksellisesti yksilöiden ravitsemusneuvontaan, sillä yksilöiden ravinnon tarpeen vaihtelut ovat suuret.
Sydänmerkki on hyvä valinta
Suurin osa meistä haluaa syödä terveellisesti, mutta vain harvalla on aikaa tutkia elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä tai halu kysellä lounaspaikan ruokien ravintoarvoista. Juuri tähän tarkoitukseen on tehty Sydänmerkki. Se kertoo ruokailijalle yhdellä vilkaisulla, että ruoka on omassa sarjassaan sydämelle terveellisempi valinta.
Sydänmerkin voi saada elintarvikkeisiin tai ravintolan ruoka-annoksiin, kun kriteerit täyttyvät. Kriteerien taustalla ovat ravitsemussuositukset. Järjestelmässä on mukana tuoteryhmiä, jotka kuuluvat suositeltuun ruokavalioon ja joista voi olla vaikea valita terveellisesti. Lisäksi valittuja tuoteryhmiä syödään Suomessa paljon, joten neuvonta on tärkeää. Uusista tuoteryhmistä ja tuoteryhmien kriteereistä päättää Sydänmerkin asiantuntijaryhmä, joka koostuu ravitsemuksen ja terveyden asiantuntijoista, kuten syöpäjärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajista.
Sydänmerkkikriteerit:
http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/elintarviketeollisuus/tuotteiden_myontamisperusteet
Elimistö tarvitsee pehmeitä rasvoja ja niiden sisältämiä rasvahappoja
Rypsi- ja rapsiöljystä saa omega-3- ja omega-6-rasvahappoja
Rypsi- ja rapsiöljyt
On pehmeää rasvaa ja kovaa rasvaa, näkyvää ravintorasvaa ja piilorasvaa. Elimistön aineenvaihdunta tarvitsee pehmeää rasvaa ja erityisesti sen välttämättömiä rasvahappoja. Siksi rasvoja ei pidä kokonaan välttää, mutta rasvanlaatuun tulee kiinnittää huomiota.
Karkeasti ottaen rasvat voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin rasvoihin. Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan paitsi energiantarpeen tyydyttämiseen myös normaaleihin elintoimintoihin. Rasvahapoilla on tärkeä tehtävä kasvussa ja kehityksessä, ihon, hermoston ja silmien toiminnassa sekä elimistön toimintojen säätelyssä. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin ja imeytymisen turvaamiseksi.
Kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa ei tarvita ruokavaliossa, sillä elimistö pystyy valmistamaan tarvitsemansa tyydyttyneet rasvat itse.
Varmista päivittäinen rasvan tarve pehmeillä rasvoilla, joita saat tietyistä öljyistä, kalasta, avokadosta, pähkinöistä ja siemenistä.
Tärkeitä rasvahappoja pehmeistä rasvoista
Elimistö ei pysty itse tuottamaan välttämättömiä omega-3- tai omega-6-rasvahappoja, joten niiden saannista pitää huolehtia joka päivä. Tarvittavan päivittäisen määrän näitä välttämättömiä rasvahappoja saat jo kahdesta ruokalusikallisesta rypsi-rapsiöljyä.
Omega-6 vaikuttaa ihon kosteuden säätelyyn. Omega-6:sta muodostuu elimistössä arakidonihappoa, joka on solukalvojen tärkeä ainesosa.
Omega-3:n aineenvaihduntatuotteilla on tärkeä tehtävä hermoston kehityksessä ja toiminnassa.
Välttämättömät rasvahapot toimivat elimistössä myös ns. eikosanoidien lähtöaineena. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, jotka osallistuvat mm. verenpaineen, hermoston toiminnan, tulehdusreaktioiden, ruumiin lämpötilan ja vastustuskyvyn säätelyyn.
Artikkelin ravitsemus- ja lääketieteelliset tiedot on tarkistettu laillistetun ravitsemusterapeutin toimesta.