”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni” – Maan kasvukunnosta huolehtiminen on sijoitus tulevaisuuden punajuuriin
Apetitin sopimusviljelijä Tuomas Kausen tilan punajuuret ovat kesäkuun lopulla taimettuneet hyvin Kokemäenjoen varren peltolohkolla. Kahdella viereisellä lohkolla on tulevaisuuden punajuuripeltoja. Toiselle on kylvetty tänä vuonna monilajista heinien ja apilan seosta ja toisella vastaava kasvusto on jo kolmatta vuotta. Ensi vuonna punajuuret kasvavat kyseisellä lohkolla. 
Uudistava viljely parantaa maan rakennetta
Punajuuren viljelykierto, eli väli kuinka usein kasvia voi viljellä samalla pellolla, on neljä vuotta. Kausen tilalla noudatetaan luonnollisesti tätä viljelykiertoa, mutta panostetaan lisäksi uudistavaan viljelyyn. Sen avulla pidetään huolta maan kasvukunnosta.
”Koen, että maasta ei voi vain ottaa, vaan sille pitää myös vastavuoroisesti antaa. Joku voi toki sanoa, että pellot eivät näin tuota mitään, mutta itse koen, että tämä mitä teemme on myös pitkän tähtäimen sijoitus tulevaisuuteen” viljelijä Tuomas Kause sanoo.
Uudistava viljely myös parantaa maan rakennetta.
”On puhuttu peltojen eroosiosta ja sään ääri-ilmiöistä. Huomasin ainakin omilla pelloillamme, että eroosio on todellista. Tämä sai hakemaan ratkaisua asiaan”, Kause kuvailee, miten päätyi alun perin kokeilemaan uudistavaa viljelyä.
Punajuuri on palkitseva viljelykasvi
Kuluva kasvukausi on punajuurten osalta alkanut Kausen pelloilla mukavasti. Maassa on toistaiseksi riittänyt kosteutta ja lämpöäkin oli sopivasti itämisen kannalta. Taimettuminen lähti hyvin käyntiin ja pellolla näkyykin suorat terhakkaat taimirivistöt.
”Punajuuren viljelyssä palkitsevaa on nopea kasvaminen. Taimettuminen käy nopeasti ja kasvi on siten ilo silmälle. Se on myös viljelyvarma ja tuholaiset ja rikat ovat hallittavissa”, Kause kertoo.
Kausen kokemuksen mukaan punajuuri on kasvina melko tautivapaa. Pääperiaatteena niin kasvitautien kuin tuholaistenkin torjunnan suhteen on se, että torjuntaa tehdään vain tarpeeseen. Rikkoja voi torjua myös mekaanisesti esimerkiksi haraamalla.
Punajuuren tavoitekoko on vähintään 50 mm läpimitaltaan ja mielellään suurempi. Haluttuun vihanneksen tavoitekokoon voidaan vaikuttaa siemenetäisyydellä. Oikea taimiväli saadaan aikaan pneumaattisella kylvökoneella, jossa siemenväli voidaan määritellä tarkkaan eikä esimerkiksi tuuli vaikuta kylvön lopputulokseen.
Valmista punajuurisatoa on odotettavissa elo-syyskuun taitteessa, jolloin vihannekset kerätään naatista nostavalla laitteella. Tässä kohtaa onkin tärkeää, että naatti on hyvässä kunnossa, jotta nostaminen onnistuu. Kausen nimeämät punajuuren viljelyn haasteet koskevatkin juuri naatin kuntoa ja herkkyyttä kastelun kanssa.
”Kastelun kanssa pitää olla tarkkana. Jos punajuurelta loppuu vesi, naatti romahtaa ja sitä ei enää sen jälkeen saa elvytettyä kuten esim. syväjuurisempaa sokerijuurikasta”, Kause kertoo.
Sopimusviljelyssä sadolle on varma ostaja ennakkoon sovittuun hintaan
Kausen tilalla viljellään punajuurten lisäksi porkkanaa, palsternakkaa sekä viljoja. Tilalla on suoramyyntiä kuluttajille, mutta suuret vihannesmassat menevät Apetitille. Tila on Apetitin sopimusviljelijä jo kolmannessa polvessa. Jo Tuomas Kausen isoisä viljeli aikoinaan porkkanaa Apetitille.
Kause kertoo, että sopimusviljelyssä hyvää on se, että hinnat ja määrät sovitaan ennakkoon ja sadolle on näin olemassa varma ostaja.
”Itse viljelyssä noudatetaan valtakunnallisten ohjeiden lisäksi Apetitin Vastuuviljely-menetelmän määrittelemiä ohjeita”, Kause sanoo.
”Koen että vastuullisuus näkyy työssäni paitsi kotimaisen ruoan tuottamisena, myös hiilen hyvittämisenä, uudistavalla viljelyllä ja vastuullisella viljelykierrolla. Uudistavan viljelyn pelloilla pystyn hyvittämään esimerkiksi niitä hiilidioksidipäästöjä, joita tämän vuoden punajuurien viljelystä on syntynyt.”