”Kaikkein hienointa on nähdä itse viljeltyjä tuotteita kaupassa Hyvää Suomesta -merkittyinä”
Apetitin noin 140 sopimusviljelijää viljelee vuosittain yli 30 miljoonaa kiloa kotimaisia avomaan kasviksia Apetitin Säkylän pakastetehtaalle. Yksi sopimusviljelijöistä on Esa Kares, joka viljelee ensimmäistä vuotta lanttua Apetitille. Lantusta Kareksella on puolestaan pitkä viljelykokemus.
”Olen kehittänyt lantun viljelyä sitä silmällä pitäen, että pääsisin jossain vaiheessa Apetitin sopimusviljelijäksi. Nyt minulla on ensimmäistä kertaa viljelyurallani lantusta kirjallinen viljelysopimus, mikä tuntuu valtavan hienolta”, Kares iloitsee.
Kares oli yhteydessä Apetitiin lantun sopimusviljelyn suhteen ja viljelylle sattui juuri sopivasti avautumaan mahdollisuus.
”Paperinen sopimus tuo vakautta. Minusta on hienoa tuottaa avomaan kasviksia Apetitin kaltaiselle vakaalle, varmalle ja kotimaiselle toimijalle. Koen, että tämä on tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden kannalta”, Kares sanoo.
”Kaikkein hienointa on kuitenkin nähdä itse viljeltyjä tuotteita kaupassa Hyvää Suomesta -merkittyinä”, Kares kuvaa.
Kareksella on tästä jo aikaisempaa kokemusta eri tuoteryhmästä. Tulevaisuudessa omat tuotteet sijaitsevat pakastealtaassa.
Lantun kanssa onnistuminen on palkitsevaa
Kareksen tilalla Eurajoella viljellään lantun lisäksi sokerijuurikasta, viljoja sekä nurmea tilan ratsuille. Vuoteen 2008 asti Kareksen kotitila oli lypsykarjatila, mutta karja jäi pois, kun Kares osti tilan vuonna 2009 ja ryhtyi viljelemään erikoiskasveja. Lanttu tuli viljelyyn, kun Kareksen agrologiopintojen aikainen opiskelukaveri luopui lantun viljelystä tilamuutosten vuoksi.
”Lanttu sopi hyvin yhteen juurikkaan viljelyn kanssa, joten ostin koko kaluston. Nyt lanttua on ollut viljelyssä jo yli kymmenen vuotta”, Kares kertoo.
Kahta samanlaista vuotta ei lantun kanssa ole Kareksen mukaan ollut. Kaiken a ja o on tasaisen kasvuston saaminen. Lantun viljelyssä ei ole erikoista, että kylvö pitää toistaa, jos sade kuorettaa pellon tai tuholaiset tuhoavat kasvuston heti alkuvaiheessa.
”Tänä vuonna varauduttiin kuivaan kevääseen ja kylvin kuumuudessa lantun mahdollisimman syvälle, jotta kosteutta riittäisi. Sitten alkoivatkin sateet ja viimeistään reakuuro teki sen, että osa taimista kuoli ja kasvusto on harva”, Kares toteaa.
Ensimmäistä kertaa lanttu-urallaan Kareksella joutui tekemään uusintakylvön. Hän uskoo, että hietapitoinen maa on edesauttanut sitä, ettei kuorettumista ole aikaisemmin pahemmin tapahtunut. Sen sijaan tuholaiset ovat vuosien varrella tuoneet haastetta. Riesana ovat olleet mm. kaalikoi ja jopa gammayökkönen. Toistaiseksi Kareksen pelloilla ei ole tarvinnut käyttää hyönteisverkkoja.
”Tuholaisia on torjuttu pienillä torjunta-ainemäärillä harkinnanvaraisesti. Viljelyajankohdalla on myös merkitystä: on hyvä kylvää, kun tuholaisaalto on mennyt ohi”, Kares kertoo ja lisää että lantun viljelyssä kiehtovaa on myös sen haasteellisuus ja ongelmien ratkominen.
Pelloista huolehtiminen hyödyttää kaikkia
Apetitin sopimusviljelijät noudattavat Vastuuviljely-menetelmää. Menetelmä kattaa yleiset viljelyn periaatteet, kasvikohtaiset viljelyohjeet sekä laadun, tuoteturvallisuuden ja ympäristöasioiden hallinnan. Kares näkee vastuullisuuden omassa työssään merkittävänä.
”Pelloista huolehtiminen on hyväksi meille kaikille. Siitä saa varmasti myös pitkällä tähtäimellä rahansa takaisin. Ja toisaalta, jos pelloista ei pidä huolta, sekin tulee maksamaan. Peltojen pitäminen kunnossa on myös osa huoltovarmuutta. Ne jatkavat kuitenkin elämäänsä sukupolvien yli”, Kares sanoo.