Ella Junnila lähtee innostunein tunnelmin hallikisoihin

Korkeushyppääjä Ella Junnila pääsee starttaamaan oman hallikautensa sairastelun jälkeen. Lyhyt hallikausi on yleisurheilijalle hyvä puolivälin mittauspiste.

Yleisurheilijoiden hallikausi on kesän kilpailukautta lyhyempi, vain noin kuusi viikkoa tammikuusta alkaen.

”Nyt on jännittävät tunnelmat. Valmentajan vaihdon myötä harjoituksissa on ollut paljon uutta ja erilaista mukana. Myös tekniikkapuolella on tehty muutoksia, joten nyt on mielenkiintoista nähdä, miten se nämä vaikuttavat”, Junnilla kertoo.

Hallikauteen valmistautuminen eroaa yleisesti kesäkauteen valmistautumisesta. Peruskuntokauden jälkeen tehtävä kilpailuun valmistava kausi, jossa nostetaan tehoja, mutta kevennetään harjoitusmäärää, on lyhyempi. Lisäksi varsinaisella kilpailukaudella ei ole mahdollisuutta samanlaiseen rakentamiseen, koska kausi on niin lyhyt. Toisaalta hallikausi on hyvä puolivälin mittauspiste harjoittelulle.

”Odotan todella paljon kisaamista. Jouduin sairastumisen vuoksi jättämään väliin kaksi kilpailua, joten hallikaudesta on vain parin viikon pätkä jäljellä”, Junnila kertoo.

Osa Junnilankin hallikauden kisoista poikkeaa myös luonteeltaan kesän yleisurheilukisoista: mukana on vain yksi laji, korkeushyppy.

”Näissä kisoissa pääsee paljon paremmin vuorovaikutukseen yleisön kanssa ja uskon, että ne ovat myös yleisölle mielenkiintoisia, kun todella näkee mitä kisapaikalla tapahtuu. Toivoisin, että tällainen kisamuoto rantautuu myös Suomeen”, Junnilla sanoo.

Kisakaudella huolehditaan ravitsemuksesta erityisen tarkasti

Kilpailukaudella hän myös huolehtii, että keho saa riittävästi ja mieluusti vaadittua enemmänkin ravinto- ja hivenaineita. Tavoitteena on, ettei vahingossakaan pääse syntymään puutostilaa.

”Puutostila on aina keholle tietynlainen rasitustila ja rasittuneena vammojen todennäköisyys kasvaa. Tästä syystä haluan välttää puutostiloja. Ravitsemusasiantuntijan suosituksesta olen siirtynyt käyttämään muun muassa rypsi-rapsiöljyä, joka sisältää runsaasti omega 3 ja omega 6 -rasvahappoja sekä E-vitamiinia”, Junnila kertoo  

Kuva Jesse Väänänen
 

Ellan reseptivinkki: Lasagne
 

Pasta: 
3 x kananmuna 
30 g öljyä (italialaiset varmaan käyttää oliivi öljyä, mutta tässäkin voi käyttää rypsi-rapsia) 
1.4 x nesteiden painon verran vehnäjauhoja.
Ripaus suolaa  

Vaivataan kasaan ja laitetaan jääkaappiin odottamaan.

Tomaattikastike:
250-300 g jauhelihaa
350 g Apetit Palko+ kikherne-kasvissekoitusta
1 porkkana 
1 iso omena
½ pussia kotimaista pakastesipulia
4 isoa valkosipulin kynttä
 rypsi-rapsiöljyä paistamiseen
300 g tomaattimurskaa
1 tuubi tomaattipyrettä
Suolaa ja valkopippuria maun mukaan.

Kuullotetaan sipuli öljyssä pannulla. Mukaan laitetaan raastettu porkkana ja omena. Kun niitä on hetki paisteltu (noin 5 min) mukaan jauheliha, Palko+ -sekoitus sekä murskattu valkosipuli. Hetken keittymisen jälkeen lisätään tomaattipyree ja -murska sekä mausteet. Annetaan hautua miedolla lämmöllä sen aikaa kun juustokastike valmistuu. 

Juustokastike:
Reilu 3 rkl voita
Saman verran vehnäjauhoja
Noin 6 dl maitoa (enemmän jos haluaa juoksevampaa, mulla tuli vähän tatinaa)
Iso kourallinen (ehkä 150 g) valittua juustoraastetta.  

Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot ja kiehauta. Maito lisätään pikkuhiljaa lorottaen joukkoon koko ajan sekoittaen (tässä kohtaa voi pohtia tarvitseeko enemmän). Lopuksi lisätään juustoraaste. Ota pois lämmöltä mutta pidä lämpimänä kunnes on kootaan lasagne. 

Kokoaminen:

Kauli pasta ohuiksi(!) levyksi. Lisää astiaan vuorotellen pastalevy(t), tomaattikastike ja juustokastike, kunnes astia on täynnä. Ripottele vielä päälle juustoraastetta ja laita lasagne uuniin 175 asteeseen noin 20-25 min. Ei tarvitse niin pitkää aikaa kuin valmispastalevyillä, koska pasta on tuore ja valmistuu nopeammin. Nosta uunista ja anna vetäytyä noin 15 min.